Uutiset

Esteettinen pätevyys: Aikamme suosituin trendi

Muutama vuosi sitten sosiaalinen pätevyys oli päivänpolttava keskustelunaihe työpaikoilla ympäri maata. Nyt on toinen pätevyys, nimittäin esteettinen pätevyys, noussut puheenaiheeksi. Vaikka pinta ei todellakaan merkitse kaikkea, niin huolitellulla ulkonäöllä ja ”oikealla” tyylillä on yhä tärkeämpi rooli työnhakuprosessissa.


Kun puhutaan esteettisestä pätevyydestä, ei ole kysymys ”stailaamisesta” vaan enemmän hienovaraisuudesta, ja siitä, että löytää tyylin joka sopii yhteen oman persoonallisuuden ja työpaikan kanssa. Yksi syy, miksi esteettisellä pätevyydellä on nykyään tärkeämpi asema työpaikoilla kuin ennen, on että yhä useampaan työhön liittyy asiakaskontakteja. Kaikki, jotka ovat asiakkaiden kanssa tekemisessä, ovat työnantajan kasvoja ulospäin. Kun olet haastateltavana, työnantaja pohtii suurella todennäköisyydellä haluaisiko hän, että olisit hänen asiakkaansa kanssa tekemisessä.  “Siisti ja huoliteltu” on jo kauan sitten vakiintunut perusperiaate, kun on lähdössä työhaastatteluun, ja esteettinen pätevyys on eräänlainen laajennus tästä käsitteestä. ”Esteettinen pätevyys” sisältää esimerkiksi kampauksesi, kyntesi, hampaasi, ja jos käytät meikkiä tai hajuvettä. Myös puhetapasi – puhutko leveää murretta tai yleiskieltä, hallitsetko alan terminologiaa, otatko katsekontaktin ja osaatko ilmaista itsesi hyvin – on osaa esteettistä pätevyyttä.

 

Palveluyritykset luovat kiinnostusta esteettiseen pätevyyteen

Työnantajan kannalta on tärkeä kilpailuetu, että sinä ja tyylisi sopivat hyvin yhteen yrityksen liike- ja toimintaidean kanssa, koska olet käytännössä organisaation ”elävä mainostaulu”. Kuten monessa muussakin yhteydessä pätee “kohtuus on paras”. Hillitty siisteys on paljon parempi kuin meikkaus, irtokynnet ja voimakas hajuveden tuoksu ympärillä. On taito löytää terve tasapainon siinä, kuinka paljon aikaa ja resursseja uhraa ulkonäköönsä.

Palveluyritysten määrä kasvaa ja kilpailu niiden välillä kovenee. Tämä tosiasia on eräs syy siihen, että esteettinen pätevyys on käsitteenä nykyaikaa. Yhä useammalla ammattiryhmällä on suora yhteys asiakkaisiin, ja koska henkilökunta usein on palveluyrityksen ehdottomasti tärkein voimavara, johtajat pitävät tärkeänä työntekijöiden esteettistä pätevyyttä.

Ulkonäöstä ja imagosta on tullut yhtä tärkeä kuin se miten käyttäytyy, sanoo Henrietta Huzell, työtieteen väitöskirjan tekijä Karlstadin yliopistossa.

Hän vastaa tutkimuksesta, jossa on haastateltu 2500 eri työnantajaa mm. kauppa-, pankki-, turisti- ja juridiselta sektorilta. Johtajien vastaukset osoittavat, että 90 % haluaa työntekijöidensä näyttävän terveiltä, ja seitsemän kymmenestä karsivat pois ylipainoisia henkilöitä.

Mitä enemmän työ on asiakassuuntaista, sitä enemmän vaatimukset kasvavat yksilöiden suuntaan, mutta myös koulutustasolla on merkityksensä. Vastaava tutkimus Iso-Britanniassa osoitti, että 90 % työnantajista asettaa jonkinlaisia esteettisiä vaatimuksia työntekijöilleen.

 

Kyky näyttää miellyttävältä

Olla miellyttävä on sosiaalista pätevyyttä, näyttää miellyttävältä on esteettistä pätevyyttä. Esteetistä pätevyyttä voidaan määritellä kykynä puhua oikein ja näyttää asialliselta, jotta sopii tiettyyn työhön, sanoo Henrietta Huzell.

Hän korostaa, että on olemassa eroja nuorten ihmisten ja työnantajien välillä siinä, miten he suhtautuvat käsitteeseen esteettinen pätevyys. Monella nuorella on asenne, että hän ei halua sopeuttaa, muuttaa tai luovuutta omaa personallisuuttaan sopiakseen tietylle työpaikalle. Työnantaja puolestaan edellyttää, että työnhakija jossain määrin sopeutuu asetettuihin esteettisiin vaatimuksiin.

Puhuttaessa esteettisetä pätevyydestä voidaan todeta, että perusvaatimuksena on aina ollut ”ehjä ja siisti” kun hakee työtä. Tutkimukset osoittavat, että nuorilla, joilla on kesiluokkainen tausta, on enemmän tietoa esteettisestä pätevyydestä, ja siitä mitä se tarkoittaa, kuin nuorilla joilla on työläistausta. Esimerkiksi Skotlannissa monet palvelutyöt annetaan opiskelijoille, jotka tekevät sivutöitä, ja tällä tavalla monet työläistaustaiset nuoret joutuvat syrjään, sanoo Henrietta Huzell.

 

Etiketter: